Время читать и говорить по-карельски

Ongo vanhembua vellie? Missä ruatah tuattoš i muamoš? Missä eläü šiun pereh? Ongo teilä žiivattua? 2. Luve šanonda. Midä ruatah lapšet i vanhemmat pereheššä? lotan pereheššä Tänä kežänä mie olin gostissa Prudovalla. Prudova on šuuri karielan külä Tolmačun rannašša. Ennen küläššä oli kirikkö i časouna. T’otan kodi šeizou Časongoran luona. Šillä goralla ennen i oli že časouna, a nüt jiädih vain šuuret kivet. Talvella lapšet čurissah regüzillä Časongoralla. Milma kučutah Iro, miun totua kučutah Майа-čikko, а hänen mužikka on Vana-velli. Heilä on kaksi lašta: vanhembi poiga Miša i nuorembi tütär Ana. Müö olemma Ananke ühtä vuotta, a Miša on kahta vuotta vanhembi, hänellä täüdü 17 (šeiččimentoista) vuotta. Totan pereh on vešma ruadaja, jogohizella on omat ruavot. Mana-tota i Vana-velli nouššah aivoin, päiväzenke üheššä. Mana-tota lüpšäü lehmän i varuštau murginan. Šiidä hiän ajau žiivatat peldoh. Vana-velli aivokkazin lähtöü ruavolla meččāh. Hiän šordau meččiā. Miša rigeneh kävüü auttamah tuatollah. Müö Ananke murginan jälgeh pežemmä aštiet, puissamma huršit, püühimmä lattiet. Illalla mänemmä ”verejillä” vaštuamah žiivattoida pellošta. Jo ammuin ümbäri küliä ei ole aidua i verejie, a konža lähtietäh On vanhembi velli. Ei ole (nuorembua čikkuo, vellie) vanhembua vellie. Tätä ruadau školašša, а mamma ei rua. Miun pereh eläü küläššä (linnašša). Meilä ei ole žiivattua. (Meilä on lehmä, lammašta, kanua.) 10