Время читать и говорить по-карельски

ЙЯ » Ш Ш Ш Ш У т а MIÄN TAVAT Jogo rahvahalla ollah omat tavat. Nuori pokona opaštuu vanhemmalda, šuau tiediä, mi rahvahašša lugiečou hiivaksi, midä pidäü huijuštuačie, kuin pidäü eliä. Tverin karielazet eliässä veniäläzillä keššeššä otettih hiän tavoista i šäilütettih omie. Rubiemma pagizemah miän taboih näh. Nämä šanat pidäü tiediä pravoslaunoit pruazniekat: Roštuo, Vieristä, Blahveššenja, Virbapühäpäivä, Äijäpäivä, Voznesenja, Sroičča, Pedru, Iivananpäivä, Spuasu, Uspenie, Bohročča, Sviizenie, Pokrova, Vedenie, Miikkula, IlTa, Jtirgi, Kazanskoi; pruaznuija, käüvvä kirikköh, pidiä pühiä (pühittiä), svättie puujuablokat, ristie silmät, rissittiä, kumarrella Jumalua, ruguoliečie; pravoslaunoi (pruazniekka, ristikanža), kallis (kallehin) pruazniekka, argi, pühä, jumalakoda, obraza (obrazane), jarmanka, virbaokša, koivuokša; diedoloin vierot: haldie, tiedäjä (akka, ukko), vejenizändä, külünizändä, külünemändä, meöänizändä, tanhuonizändä, liävänemändä, kegri, nimetöin, vigahine, üönitettäjä, šuudeluš, rikoš, hädä, hengi, tuoilma, muistelus, itkuvirži, it'kijā, pokonniekka, kalma; hiivittiä (vejenizändiä), pakota proskenie (külünizännäldä), lugie šanat, ottua vigat, piäštiä (rikokšešta), pelaštua (lašta šuudelukšešta), goreuttua (haldie), tuškeuttua (tanhuonizändä), šatattua, pidiä lehmiä (meöäššä), muattiečie (haukkuočie), Šordua (nimetöin šordau), puistua (nimetöin puistau), kierdiä karja, šoittua šarvuoh (bremozeh), olla šovušša; 101