Время читать и говорить по-карельски

itkuvirren sanoista: aigomane, helie heinäne, kaunis kukkane, valdavanhembane, külläküünel,; laštupiha, kirjavat kirjazet, luaduluaskovašanane, kannettune, heleiheinäzin helehiine; itkie iänellä, luvetella, muissella (roditelazie); itkijä (naine), luvettelija; Luve šananpolvi. Argi palau — püha tulou. 1. Luve šanonda. Šano, kumbane pruazniekka on karielazilla kallehin. Pravoslaunoit pruazniekat Karielazet ollah pravoslaunoit, žentän i pruazniekat heila ollah ženžcmuozet, kuin kaikilla pravoslaunoiloilla rahvahilla. Suamoit kallehet pruazniekat — Roštuo i Äijäpäivä. Roštuo on nagole 7. janvarua, a Äijäpäivä on keviällä, vain že ei ole iihellä päivällä. Ennen rahvaš elettih vieruo müöt. Vuuvešša oli neliä pühiä i neliä argie. Roštuon jal'geh Muaslenčah šuat oli pühänkeški. Täh aigah nuoret gulaidih, käüdih bešoudoih, ečittih šulahašta i andilašta, suataidih i naičiečettih. Tällä aigua oli adivonedeli. Roštuošta Vieristäh šuah oldih sv'atkat, šilloin voičči čuudie i arvualTa, midä muuttuu elännäššä noužovalla aigua. 19. janvarua on Vieristä. Rahvahašša šanotah: kun Vieristänä nävütäh šeiččimen tähtie Kauhazešša, lienöü lammašvuoži. Že ai^a on vilu, šeizotah kovat pakkazet. Kuin Muaslenča proidiu, Suuri Pühä tulou, kumbane on 7 nedelie. Ennen Muaslenčana čuristih hebozilla reješšä i voskazešša issuttih tütöt i brihat. Šanotah: kuna talvena Muaslencan curavojällen kattau lumella, že lienöü gribavuozi. Šiidä 4. martua on Blahveššenja. Jo on tulemassa keviä. Rahvaš 102