Время читать и говорить по-карельски

primietittih i šanottih: Oudukeilla vettä kukolla nokata, Blahveššenjalla härrällä juuva. Ennen Äijiäpäiviä on Virbapiihäpäivä. Šuovattana katatah i varuššetah virbaokšazie. Keviällä virbapuu kukkiu aivoin keldazilla birazilla. Virbapühänäpiänä männäh kirikköh pühittämäh niidä. Pühitetiiöt virbazet pannah jumalauglah. Niillä okšazilla hloššitah lapšie, što oldaiš tervehet. Jürginä žiivattua virbazella ajetah, šiidä žen polossalla i pissetäh. Ennen naizet jo virbanedeliksi toko peštih pertit. Äijäpäivä on karielazilla šuurin i kallehin pruazniekka. Täh pruazniekkah hüvin varuštuačetah: peššäh pertin, iče peziecetäh nellänäpiänä külüššä, kruasitah jäicciä, pannah olutta, paissetah piiruada. Männäh kirikköh sluužballa, šiidä koissa istuočetah štolah. Toko gostih tullah omahizet. A kun tulou ken kuččumatta, nin i žen issutetah stolah. Lapšet käüvväh kaččomah, kuin čirone kizuau. Äijänpäivän jāl’gch lietäh Voznesenja i Sroičča. Sroiccwa kävelläh kirikköh koivuokšazinke. Šidä männäh kalmoilla niinke muistelemah roditelazie. Pizütelläh okšazie jumalakodah i pihapuolella. Sroiččana pappi toko svätti orahie. Tämä pruazniekka on 7 nedelin piäh Äijiäštäpäiviä. 12. ijulua on Pedru. Šanotah: kuin Pedruna vihmuu, niin marjat meöäššä ruvetah happanemah. Iivananpäiväštä, kumbane on 7. ijulua, da Pedruh šuat kerättih kukkua. Niidä kuivattih i niillä piäššettih läzimizeštä ristikanžua i žiivattua. Augustalla on Spuasu, kummasta šanotah Juablokkaspuasu. Kirikköh tuuvah svättimäh puujuablokašta. Žen jāl’geh jo voit jjuablokašta šüüvä. Jumalakodašša šuurin obraza on Spuasu. Šiidä 28. augustua tulou Uspenie. Že on Bohročan pruazniekka. Rahvaš šanotah: ukko kuin jürähtäü Uspenien jāl’geh, niin šügüžü lienöü pitkä i lämmin. Uspeniena käüvväh kalmoilla muistelemah roditelazie. Sentabralla on Bohročča da Sviizenie. Sviizeniekši peldoloissa on kaikki uberittu. 14. oktabrua on Pokrova. Žiivattua paimennetah Pokrovah šuat, i žen jäFgeh paimen ei 103