Время читать и говорить по-карельски

žiivattoida vaš, šanotah: "Läksin verejillä”. Muanitamma lehmiä i lambahie leivällä, ajamma tanhuoh. Mana-tota llipšäü lehmän. Šuovattana on külüpäivä. Miša kandau vejen külüh, šiidä ildapuolella lämmittäü žen. Müö Mana-totanke uberimma pertin, pežemmä vuattiet, varuššamma puhtahat vuattiet i vaššat külüh varoin. Enžilöülüh männäh Vana-velli i Miša. Konža hüö peziečetāh, mänemmä müö: naizet i tütöt. Külün jälgeh kaikin üheššä istuočemma juomah čuajuo. Mana-tota pidäü šuurda ogordua. Müö Ananke ägiellä aigua jogo päiviä valelemma ogurčoida, pomidorie, morkuloida. Kitkemine on miän ruado. Vana-velli i Miša vaguolYah juablokan. Issuttau i kaivau juoblokkua kaikki pereh, vielä i susiedat tullah abuh. Küläššä niin on: šuurda ruaduo rahvaš ruatah üheštäh. Konža hebozilla juablokkua issutetah, niin keräüvütäh kakši-kolme perehtä i töine toizella autetah, kuni ei lopeteta ruaduo. Vaštua varuštamah ruvetah Sroičan jälgeh. Lehekšeh kävelläh vanhemmat i lapšet. Leheštä katatah koivušta. Koissa šivotah vaššat i riputetah kammičat pertinpiällä kuivamah. Konža tulou heinaiga, ruaduo on kaikella perehellä. Vana velli i Miša niitetäh, a müö Mana-totanke kuivuamma heinie. Heinät pidäü liikuttua, kiännellä, haravoija, a illalla panna rugoloih. Kuivat heinät vedimä kodih i panima katokšen alla. Kaikilla oli hüviä mieldä, kun heinät oldih šuadu! Kežän aloh moni kerdua kävin meččāh marjah i gribah. Šuoh kävimä keriämäh mussikkua i juomukkua, a vavarnoh pidi männä Lükün tagah Kangahalla. Kežä loppieči, i mie müöštiäõin linnah. Igävä oli lähtie Prudovalda totan pereheštä. Rubien vuottamah noužovua kežiä. Ludmila Gromova 11