Время читать и говорить по-карельски

7. Luve šanonda. Šano, kuulitko ennen midä olgah kegrin päiväh näh. Kegrin päivä Vanhan rahvahan muissošša vielä ollah šanat ”kegri”, ”kegrin päivä”. Vain mi že on kegri, da kuh aigah hänen päivä? Tämä päivä tulou oktabran lopulla, nedelie ennein muissinšuovattua nojabfan allušša. Silloin vuuven ruadovuorošša oldih lopetettu jtigiet ruavot, i kegrin päivä ammuzella vanhalla aigua lugieči pruazniekkana. A iče kegri voičči olla kanžan, rovun haldiena. Kegri osobe šuačči pidiä luguo kezriämizeštä. Naizilla iimbäri vuuven oli huolda pelvahanke. A tällä štigüžüaijalla ken vido, zavodi harjata, a nerokkahemmat jo kezrättih. Ka täh aigah kegri i käveli taloloida müöt. Lapšet händä varattih i toko peitiittih kiugualla. Näinä päivinä vanhemmat pihalla heidä ei laškiettu. Kegri tulou pertih, hänellä kiäššä dubina einin siizima. Kolottiu siizimalla ovie. Piällä kegrillä pandu turki muumiin, piäššä vanha šuapka niinže muumiin. Leuvalla šivottu parda kuabiešta, Kegri küžtiü, ongo jo kezrättü da äijägö. Emändä ožuttau, monigo viühtie jo on varuššettu. Kudamissä kegrillä annetah keräzen, šanotah: ”Miän lapšet ollah koissa, emmä ana lapšie.” Vielä kegrie hüviteldih kakkaralla, silloin hiän väliämmä läksi pois. Täššä lapšet jo šolahettih kiugualda. Kegrit käveldih vain omašša küläššä. Šuorieliečettih toko naizet, akat da ukot. Nuorižo kegrinä ei käveldti. Midä kuuluu kegrih näh nügüzellä aigua? Kegriksi šanotah pahoin da tuhmašti šuorinnutta ristikanžua, vielä kun hänellä iho da kiät ollah redukkahat einin novešša. Harvazeh vanhemmat pöllätelläh lapšie: ”Heitä itku, einin kegri tulou.” Kegrie da kegrin päiviä tiettih i pohjazešša Karielašša, vain šielä vielä aivomma unahettih. A Tverin karielazet näidä taboida kodvan muissettih. Aleksandra Puntina 114