Время читать и говорить по-карельски

11. Luve šanonda. Šano, müttünäzie itkuviržilöidä on Tverin karielazilla. Miän itkuvirret Itkuvirret tuldih miän eländäh ammuzešta endizeštä aigua. Monilla rahvahilla ollah tuttavat nämä igävät virret: Šuomi- ugrilazista rahvahista itkietäh iänellä karielazet, ižorat, setu, vodilazet, vepsät. Karielazilla tämä taba on ülen vanha, žen igä on moni tuhattua vuotta. Itkijänä oli toko naine. Ennen jogo naine mahto it'kie iänellä. Itkiettih iänellä, konža tütärdä annettih miehellä, konža ken olgah kuoli, konža šuatettih poigua voinah ali sluužibah. Suadiban itkuvirret ollah šündünnüöt mliöhemmä, da unahuttih ennen. Tverin karielašša vielä i niit luvetellah pokonniekan luona, ili kalmoilla muissellešša kuolluzie omahizie. Lapsena omašša küläššä mie kuulin näidä itkuviržilöidä. Muissan kuin küünelet lähtiettih igäväštä itkijän iäneštä. Vuožina 1966-1967 mie kuuiin, kum itki iänellä Melmkova Okuli-čikko šuattuasša poigua sluužibah. Ntit jo vähä ken mahtau luvetella, jiädih vain vanhat naizet, kumbazin jälgeh tämä taba voit unahtuu. Tämän itkuvirren kirjutti Pertti Virtaranta vuodena 1958 Miiteököin küläššä (Tolmačun luona) Agrafena Šiškovalda, kumbazella oli täüdünnün 70 vuotta. Hiän mahto it'kie iänellä nuoruošta šuat. Iče hiän oli vanha tüttö. Tämän itkuvirren itki, konža šuatettih sluužibah Čikon poigua. Itkuvirren kieli on vešma šoma. Čikon poigua hiän šano ”aigomazuozeni”, šano, što on že poiga ”heinäzin helehüne”, ”kukkazin kaunehine”, ”kaunis kannettuzeni”, ”luaduluaskovašanazeni”. Itušša toko ožutetah kaiken igävän, kaiken hengen kivun žemmuozilla sanoilla, kumbazie jogo päiviä ei šanota. Itkuviržilöin kieli on kuin runokieli. Voičetta lugie žen А. I. Šiškovan itkuvirren. 123