Время читать и говорить по-карельски

KIRJAKIELEN HISTORIJAŠTA Jogo rah vahalla on žemmuozie ristikanžoida, kumbazie tietäh, muissetah i šuatah. Rubiemma pagizemah ristikanžoih näh, kumbazet äijän vägie pandih ših varoin, što ilenM niellä kirjakieli, kumbazet šuattih omua kieldä, šäilütettih miän karielan šanua. 1. Luve šanonda. Šano, mintän Grigorij Vvedenskoj on kuulova ristikanža. Grigorij Vvedenskoj — karielan kirjakielen periištäjä Grigorij Vvedenskoj jäi karielan rahvahan historijah kirjakielen perüštjänä. Hiän kiändi veniälän kieleldä karielakši Jevangelin Matfeista, kumbane viidi Piiterissä v. 1820. Oli kiännettii vielä Jevangeli Markašta. No že ei ollun painettu i jäi kiänkirjutukšella. Grigorij Jefimovič Vvedenskoj šündii 20. sentabrua v. 1782. Hiän opaštu Tverin seminuarissa i loppi žen v. 1808. Šinā vuodena hänen tüönnettih OstaŠkovan Niilan namasterih opaštajakši. Vuuven G. Vvedenskoj ruado namasterissa. Šiidä hänen pandih Kruasnoin Holman suurin školah — Duhovnoih učiliščah, kumbazešša hiän hiivin ruado i kuulu hajukkahana ristikanžana. Tämä Duhovnoi učilišča valmisti opaštujie Tverin seminuarih. 7. aprelua v. 1813 Tverin Arhirei Mefodij pani G. Vvedenskoin papiksi. Hänen tuattoh oli pappina Suuressa