Время читать и говорить по-карельски

karielan küläššä Kozlovalla. Šinä vuodena G. Vvedenskoj tuli papiksi Kozlovalla tuaton šijah. Karielazilla keššeššä hända kucuttih Riigo-papiksi. Hiän rovušša miehet aiviš oldih pappina. G. Vvedenskoin muamoh oli Prudovalda Tresnan volostie. Hiän oli karielane, žentän kaikin lapšet paistih karielakši. G. Vvedenskoj oli naizissa. Hänen naine Matrona Mihailovna oli küläštä Glubokoj. Pereh heila oli suuri: neliä poigua i Šeiččimen tütärdä. Kolme poigua liettih pappina. Vunukka oli pappina Tolmačušša. Tolmačušša oli miehellä tütar. Töine tütar eli Kozlovalla. Vvedenskoit hüvin tiettih karielan kieldä. Hüö Šuattih omua kieldä i gorujdih, što muduannet ei tahota paissa karielakši, pahočitah omua kieldä. Riigo-pappi malto, što karielazilla varoin pidäü sluužie kiriköššä karielakši, pidäü opaštua karielazie ruguoliečemah Jumalalla omalla kielellä. Žentän v.1819 hiän rubei kiändämäh Jevangelie karielan kielellä. Ših ruadoh varoin pakkoi abuo Sinodalda. Sinoda ando G. Vvedenskoilla 200 rubl ua. Autettih kiändiä i Kavan kirikön pappi Mihail Zolotinskoj, i Riigo- papin poiga, i küläläzet miehet. Jevangeli Matfeista lieni valmis i viidi Piiterissä. Müöhemmä oli kiännettü Jevangeli Markasta. Jevangeli Malfeista on enžimmäne painettu karielan kielellä sv'atoj kniiga. Že oli kirjutettu vemäläzillä bukvilla. Oli lizättü vielä kolmetoista bukvua, kumbazie ei ollun veniälän kielessä. Karielan kielen historijašša tämän Jevangelin šünnündä oli suuri azie — täštä zavodi oman elännän miän kirjakieli. Žentän karielazilla on kallis tämä nimi — Grigorij Jefimovič Vvedenskoj. G. J. Vvedenskoj kuoli 23. dekabrua v. 1865. Hänellä oli pitkä eländä, kumbazen hiän eli rahvahalla varoin. ✓ Ludmila Gromova 128