Время читать и говорить по-карельски

Dmitrij Vladimirovič Bubrih D. V. Bubrih šlindli 26. ijul'ua vuodena 1890 Piiterissä. Hiän ei ollun karielane, no karielazilla varoin luadi äijän htivtittä. D. V. Bubrih ruado Piiterin umversitetaSSa vuuvesta 1925 i oli Suomi-ugrilazin kielilöin kafedran professora. Hiän autto kaikilla Suomi-ugrilazilla rahvahilla Suaha oma kirjakieli. Vuodena 1930 Bubrih enžimmāzičči oli KarielaSSa. Hiän šano, što pidäü karielazilla oma kirjakieli. Ših varoin pidi duumaija, müttünäne murreh parembi ottua kirjakieleksi. Bubrih luadi Suuren pluanan, kummašta müöt jälgeh luajittih Karielan kielen murrehkartan. šiinä kartašša nägüü, midä eruo on karielan murdehien välillä. Bubrih duumaičči, što kirjakieleh pidäü ottua kaikista murdehista ühemmuozet kielikuavat. Hüvin autto professoralla hänen opaštuja Aleksandr Belakov, kumbane oli Tverin karielazista Tolmačun luoda Juablokan hutoraSta. Vuožina 1931-1932 D. V. Bubrih kirjutti moni ruaduo: ”Müttünäne kieli ottua karielazilla opaSSundakieleksi”, "Karielazet i karielan kieli”. Müöhemmä vuožina 1934-35 hiän kirjutti statjan Tverin karielan (tolmačun) murdeheh näh i luadi Sanakirjan. Kirjakielen perüššäkši oli otettu tolmačun murreh. Vuodena 1934 D. V. Bubrih i Aleksandr Belakov kirjutettih Tverin karielazin murdehella ”Karielan kielen učebnikan”. Že kniiga oli algukniigana Skolalla varoin. Vuodena 1939 oli Salvattu Karielan nacionalnoi okruuga, kumbane oli avattu vuodenal937. Oli kiellettü opaštua karielan kieldä, kniigat oldih poltettu. Oli issutettu türmäh enämbi Sadua mieštä, kumbazet ruattih karielan kielenke. D. V. Bubrihan arestuidih, hiän hülgäi oman ruavon miän kielenke. UuveStah hiän alotti ruadua karielan kielenke Toizen muailmavoinan jälgeh. D. V. Bubrih kuoli vuodena 1949. D. V. Bubrih varušti hüvän perüššän karielan kirjakielellä varoin. Vain politikan aziet jätettih karielan rahvahan vielä 50 vuotta kirjakielettä. 130