Время читать и говорить по-карельски

Aleksandra Aleksejevna Miloradova A. A. Miloradova, Tverin karielane, šündü Tolmačušša. Hiän hüvin tiedi omua kieldä. Vuodena 1930 kirjutti karielan kielen alfavitan iatinalaziiia bukvilia. Kahen vuuven piän viidi hänen Bukvari. Tämä oli enžimmäne Bukvari karielazilla lapsilla varoin Anastasija Tolmačevskoin kirjuttaman Bukvarin jäl’geh(v. 1887). Müöhemmä P. P. Smirnovanke üheššä A. A. Miloradova kirjutti ”Karielan kielen gramatikan”. Že oli painettu v. 1933. Miloradova kiändi veniälän kieleldä karielan kielellä L. N. Tolstoin Šuarnan ”Kolme kondieda”. Hiän kirjutti vielä i muuda kniigua karielazilla opaštujilla varoin. Vuodena 1938 tuli paha aiga. Kuin i monet A. A. Miloradova oli issutettu türmäh ”Karielan azieda” müöt. Müö rubiemma muistamah A. A. Miloradovua, lahjakasta ristikanžua, kumbane jatko Vvedenskoin i Tolmačevskoin ruavon — karielan kirjakielen perüštämizen. Aleksej Antonovič Belakov A. A. Belakov oli karielane. Hiän šündü 15. martua vuodena 1901 Juablokan hutoralla Tolmačun luona. Aleksandr Belakov oli hänen velli. Aleksei Antonovič v. 1931 ruado Kalininašša (Silloin oli žemmuone nimi Tverillä), institutašša. Hiän vešma radeičči omašta karielan kieleštä, konža ruvettih muuttamah latinalasta alfavittua veniläzeh. Belakov tahto, što Karielan tažavallašša i Tverissä oliš üksi kirjakieli. Silloin Karielašša kehitettih suomen kieldä, a karielan kieldä pahočittih. A. A. Belakov duumaičči, što Tverin karielazilla lienöü parembi maltua i kirjuttua veniäläzillä bukvilia, žentän što karielazet maltettih veniälän kieldä. Vuodena 1931 hiän oli karielan lehen redaktorana. Lehtä ”Kolhozoin puoleh” painettih Tolmačušša, kumbane oli Novokarelskoin rajonan keššüš. Sinä vuona A. Belakov oli kučuttu Moskuh, missä šano, što Tverin 131