Время читать и говорить по-карельски

karielazilla pidäü kirjakieli veniäläzen alfavitan perüššällä. Hiän tahto, štobi i Karielašša olis oma karielan kirjakieli. No vielä kuuži vuotta kirjutettih latinalazilla bukvilla, šiidä vašta ruvettih muuttamah veniäläzih. A. A. Belakov varusti Bukvarin, Gramatikan, Luvenda- kirjan, Sanakirjan. Hiän kiändi karielan kielellä V. Gaufan kniigan ”Pieni Muk”, V. I. Leninan i I. V. Stalinan kniigoida. Vuuvesta 1937 ruvettih perüštämäh ühtä karielan kirjakieldä Tverissä i Karielašša. Kniigoida ruvettih painamah šielä. Zavodittih painua kniigoida kirillicalla. Jo jäi vähä aigua repressiih šuat. Vuodena 1938 A. A. Belakovan otettih türmäh "Karielan azieda” müöt. Laškiettih hänen vuodena 1939. Voinan jälgeh hiän rubei ruadamah Tverin universitetašša. Aleksej Belakov eli šoman i pitän elännän. Ruado Tverin universitetašša docentana. Kuoli vuodena 1995, konža ahavat uuven aijan tuulet tuaš noššatettih karielazin hengen. Ludmila Gromova Vaštua küžümükših: 1. Konža Veniällä ruvettih kehittämäh vähäluguzin rahvahin kielilöidä? 2. Ket äijän ruattih, što karielan kirjakieli šündüiš uuveštah? 3. Midä duumaičči D. V. Bubrih karielan kirjakieleh näh? 4. Müttüön učebnikan kirjutettih Bubrih i Belakov tolmačun murdehella? 5. Mintän karielazet muissetah D. V. Bubrihua? 132