Время читать и говорить по-карельски

6 . Ken kirjutti uuven alfavitan i Bukvarin v. 1930 - 1932? 7. Ken oli karielankielizen lehen redaktorana ”Kolhozoin puoleh”? 8 . Mintän Aleksej i Aleksandr Belakovat, Aleksandra Miloradova oldih issutettu tiirmäh? p jg a e s a sg īa a s z g a sg īa c s a s z s s z s z s z s z a g z a 3. Luve šanonda. Šano, konža tuli kolmaš kirjakielen šünnündä. Kolmaš karielan kirjakielen šünnündä Vuožina 1986-1990 ruvettih tuulemah ahavat perestroikan tuulet. Tverissä oli perüŠŠettü Karielan kufturan iihüš, kumbane rubei elauttamah i kehittömäh karielan kulturua i kieldä. Karielazet, kumbazet oldih iänettä 50 vuotta, tuaš annettih oman iänen. Karielan kirjakieli rubei elaudumah: v. 1992 viidi Mihail Orlovan Bukvari, kahta vuotta müöhemmä v. 1994 painettih Aleksandra Punžinan Karielan kielen sanakirjan, šiidä vuodena 1998 viidi Zoja Turičevan luvendakniiga “Armas šana”, vuuvešta 1996 viidiu lehti “Karielan sana” (redaktorat vuožina 1996-1997 — Antonina Zaiceva, vuuvešta 1997 Ludmila Gromova). Vuodena 1998 oli painettu Tverin karielazen runolijan Stanislav Tarasovan runokniiga “Oma randa”. Anatolij Golovkin avai ntigtizillä karielazilla moni tundemattomua historijan stranicua. Hiän kirjutti moni kniigua, kumbazissa šanelou miän historijah näh šiidä šuah, konža karielazet lähtei pagoh švedoista Veniällä, i nügüzeh aigah šuat. Kniigašša ”Zemova” A. Golovkin šaneli, miittiiöt jügiet § - i Avaimet! m ļSESgssasĒBĒSSOBessEsasacssssssaEc ЗВЁЕ89 133