Время читать и говорить по-карельски

4. Luve šanonda. Šano, müttünäne A. Punžinan kniiga auttau kehittiä Tverin karielazin kieldä? Aleksandra Vasiljevna Punžina Aleksandra Vasiljevna Punžina — nügüne tiedomieš — kaiken elännän pani omah armahah kieleh. А. V. Punžina šündü 20. majua vuodena 1934 Kalininašša (nüt Tveri). Tuattoh i muamoh oldih karielazet. Tuattoh Vasilij Ivanoviõ šündü Kurginalla, a muamoh Jevdokija Feoktistovna — hutoralla Spornoilla Tolmačun luona. Nüt jo ei ole šidä hutorua, jiädih vain juablokkapuut da kivet meöällä keššeššä. Pereheššä paistih omalla kielellä, žentän Aleksandra Vasiljevna hüvin tiedäü tolmačun murrehta. Vuodena 1932 pereh läksi elämäh Tverih. Pereheššä oli kakši lašta: vanhembi poiga Veniamin da tütär Aleksandra. Vuodena 1937 tuaton issutettih türmäh, šillä aigua monet karielazet oldih otettu türmäh. Šügüžüllä vuodena 1938 tuaton laškiettih vällällä. Konža lieni voina, tuaton otettih voinah. Vuodena 1941 pereh müöštiäõi elämäh Tolmaččuh. Aleksandra i hänen velli lopetettih Tolmačun školan. Vuodena 1953 Aleksandra läksi opaštumah Petroskoih. Universitetašša opaštu karielan i šuomen kieldä. Loppehuoh universitetan jäi ruadamah Karelijah. Vuuvešta 1966 hiän ruado Kielen, literaturan, historijan institutašša. Kirjutti dissertacijan tverin karielazin murdehih näh. Aleksandra Vasiljevna moni kerdua oli tullun Tverin karielah kirjuttamah rahvahan paginua. Hiän rubei keriämäh šanoida Karielan kielen šanakirjah varoin. Monissa külissä А. Punžina oli üheššä Šuomen tiedomiehenke Pertti Virtarannanke. Autto Virtarannalla valmistua kirjutukšie hänen kniigoih varoin. Karielan kielen šanakirja (tverin murreh) viidi ilmalla vuodena 1994. Šanakirjašša on 17000 šanua. Tämä sanakirja on luja perüštä kirjakielellä. A. Punžina ruado, što viidiš D. V. Bubrihan ”Karielan kielen murdehin atlassu”. Hiän 135