Время читать и говорить по-карельски

5. Luve šanonda. Šano, müttünäzet kniigat kirjutti Mihail Orlov. Mihail Mihailovič Orlov Mihail Mihailovič Orlov Šündü 8 . majua vuodenal932 karielazešša pereheššä. Kažvo M. Orlov küläššä Šuuri Kozlova. Šielä eläü äijä karielasta, žentän brihane pikkuzešta šuah kuuli karielan kieldä. Tuatto aivoin kuoli, žentän lapšuššanda oli jügie i keühä aiga. Kalaššanda, griban i marjan keriämine, uimine, šukšet i sankazet talvella — oldih küläläzen lapŠen parahat aijanvietot. Kozlovalla Miša opaštu školašša. Žen lopettahuoh rubei opaštumah muzikalnoissa učiliščašša Tverissä. Hiän vešma šuačči muuzikkua. Šiidä Mihail opaštu sel'skohožaistvennoissa institutašša i ruado specialistana oblastissa. Vuodena 1990 oli perüššettü Tverin karielazin кuituran ühüš. Mihail Orlov rubei üheššä V. A. Vinogradovanke, ühükšen predanke, noštamah karielan kulturua. Hiän malto, što karielazilla pidäü kirjakieli i rubei kirjuttamah uutta Bukvarie. Že Bukvari viidi vuodenal992. Školissa ruvettih opaštamah lapšilla omua kieldä tädä Bukvarie müöt. Vinogradovan kuolennan jāl’geh Mihail Orlov lieni ühükšen preda. Mihail Orlov oli nerokaš ristikanža, kirjutti virtā i runuo. Vuodena 1993 viidi hänen runokniiga, kumbazešša oldih kerättü runot veniälän i karielan kielellä. Runoloih ”Armahazella” i ”Šiula” M. Orlov kirjutti muuzikan. Nämä virret liettih karielazilla vešma mielehet i šuattavat. Kuioli Mihail Orlov Tverissä 8 . aprelua vuodena 1993. Hänellä oli vain 60 vuotta. Hänen šünnündäküläššä Kozlovalla avattih muzein, kumbazešša voit tiijuštua kuulovan karielazen miehen eländäh i ruadoh näh. Tverin karielazet šuatah i muissetah nerokašta ristikanžua — М. M. Orlovua. Ludmila Gromova 137