Время читать и говорить по-карельски

oli Tverin Karielašša šeiččimen kerdua. Jāl’gimāzen kerran oli v. 1995. Näillä matkoilla Virtaranta keräi karielazin itkuvirtä, šuarnua, šananpolvie, rahvahan Šanondua eländäh i taboih näh. Hänellä autettih naine Helmi i Aleksandra Punžina, kumbane ruado Petroskoišša institutašša. Küläläzet rahvaš hüvin muissetah vagavua stepennoida hüväšanašta ristikanžua, kumbane mahto paissa i vanhazenke akkazenke i nuorikkazenke brihazenke. Virtaranta bešouduičči i kirjutti 5000 ristikanžan paginua. Ne magnitofonan kirjutukšet šäilütäh nüt Helsingin arhivašša, kumbazen avai iče Virtaranta. Ennein žemmuošta arhivua ei ollun olemašša. Omissa kniigoissa Virtaranta kirjutti karielazin taboih näh. Lizäkši hiän vešma äijän ruado radjošša i televidenjašša, luadi filman "Kaukaiset karjalaiset” i kaikenmuozie programmoida, što ilma tiijuštaiš karielan kulturah näh. Hänen kniigašta muailma tiijušti Tverin karielazin itkuviržilöih näh. Siinä kniigašša Anna Šutajevan itku oli kiännettü kahella kümmenellä kielellä. Pertti Virtaranta radeičči, što karielazet muissettaiš omie juuriloida, oliš hengeššā karielan kieli i kul'tura. Vuodena 1990 hiän oli Tverissä perüštämäššä Tvein karielan kul'turan ühüštä. Müöhemmä autto Mihail Orlovalla painua Šuomešša Bukvarin i valmistua Zoja Turičevalla luvendakniigan ”Armaš šana”. Pertti Virtarannalla nagole oli ruaduo: kežällä v. 1997 hiän suorii tulla Tverih luadimah uutta kinuo kulturah näh. Jügie läzimine häkütti tulla. Pertti Virtaranta kuoli 9. Ijul’ua. Tverin karielazilla varoin hiän nagole lienöü kallehin ristikanža, kumbane rubieu elämäh kniigoissa, kinoloissa, rahvahan muissošša. Ludmila Gromova 141