Время читать и говорить по-карельски

huomnekšella. Nüt mie šiunke makšuačin.” Otti kuldašalkun šelgäh i uidi. Mužikka da naine niin i jiädih meččāh istuinah, töine toizeh kaččomah. Sano Darja Makarova (Kniigua müöt Karjalan kieltä ja kansankulttuuria H. : * ■ o K » Ж * v ~ Ж 8. Luve šanonda. Šano, missä löüdü Irenen diedon portrietta. Vaštuačettih diedo i vunukka. Diedo — Ivan Semonovič Kručkov kaččou omah vunukkah portrietalda. Hüö vuotettih tädä päiviä moni kümmendä vuotta. Kaiken ijän vunukka ečči diedon portriettua i löüdi žen Tverissä. Vuodena 1908 kuulova hudožnikka Ilja Repin resuičči Kuokkalašša tuttavan ristikanžan I. S Kr'učkovan. Irene šündü v.1921. Hiän muistau, kuin pienenä lapsena nägi koissa vanhua hudožnikkua Repinua. No jälgeh diedon portrietta kado. Irene kažvo Suomessa, mäni miehellä, kažvatti lapset. Hänen muamoh eli üheššä i saneli tüttärellä, što buaboh Tatjana Kozlova oli šündün Tverin mualla Borisovskoin- Kozlovalla. Hiän perehellä oli äijä muada, šuuri kodi. Izändä Arsenij Kozlov sroji küläššä školan i šuuren kirikön. Arsenijan i Tatjanan tütär Ksenija mäni miehellä Ivan Semonovič Kručkovalla, i hüö ruvettih elämäh Piiterissä. Ivan Kručkov oli bohatta ristikanža. Piiterissä hiän pidi monda kodie i monda laukkua Apraksinan dvorašša. Hänellä oli muada Tverin i Jaroslavlan rannašša. Hiän ando dengua, štobi Piiterissä avattaiš Kommerčeskoin Akademijan, pani stipendijan hajukkahilla lapšilla keühistä perehistä. Ka mütüš ristikanža oli Ivan Kfučkov. 21