Время читать и говорить по-карельски

šoppi: stola, laučča, stuula, palcazet, käziaštie, rengi, lohani, uhvatta, koukku, hiilipada, vasta; aštiet: luzikka, vilka, veičči, maila, torelka, purdilo, riihtilä, siizima, voiluatka, voišiibi, šuolavakka, suaharničča, čaška, stokana, čainiekka, kauha, protvina (lista), nočva, karta, siegla, pada; šüömine: leibä (vehnäne, rugehine), jauho (vehnäjauho, ruisjauho), rokka (kalarokka, liharokka, juablokkarokka, gribarokka, sienirokka, nuattirokka, šuurimarokka), suurima (kagra, ozra, manka, greču, riisu), pudro, kuaša, jāiččā, jäislincä, kakkara, suloina, piirua (hienopiirua, pakšupiirua, kaštašiämipiirua, juablokkapiirua, rahkapiirua, marjapiirua), skanča, obarnikka, kukko (kalakukko, sienikukko, kapustakukko), maido (rieska, muigie maido, hauvuttu maido), bulu, rahka, siiru, voi (talvivoi, kežävoi, argivoi, piihävoi), kuore, petto; einehet: muajuablokka, luukka, morku, oguica, sv’okia, nagris, rötkä, cosnokka, pomidora, herneh, pabu, kapusta, bukva; juomine: vuaša, sulo, čuaju, kofei, olut, sokku, viina, vezi, maido; lizävöt: suola, perču, suaharo; magu: magie, kargie, muigie, šuolane, rieska; verbit: keittiä, paistua, ševottua, šotkie, kiehuttua, hauduo, suolata, muijottua, kiilmättiä, magendua, čistie, peššä, kuorittua, livottua, pilkuo, hämmendiä, varuštua, kattua, otella, šüüvä, juuva, panna stolalla, ehottua, panna (rokkua, čuajuo...) Luve šananpolvi. Koissa i seinät autetah. Konža voit näin šanuo? 38