Время читать и говорить по-карельски

Gribakukko Gribakukkuo paistakkua rugehizešta jauhošta. Ševottakkua muijotukšeh ildapuolella. Taigina iiökši noŠtakkua kiugualla, randazeh. Huomnekšella pangua taiginah šuolua i šotkekkua. Šotkehuoh pangua taigina järeštäh kiuguanpuadiella palavalla kohalla. Konža šiämi hüvin noužou, ottakkua kiugualda pois. Varuštakkua korkat kuin pakšuh piiruah, niinže ložiezet. Gribat ottakkua kuivatuot, livottakkua kiehujašša veješšä, šiidä pilkokkua hienozekŠi. Ühteh pangua keitettüö ozrašta šuurimua, luukkua, šuolua. Kaikki hämmendäkkiä. Tämä on valmiš kukon šiämi. Korkalla pangua šiämi vain ühteh puoleh, toizella puolella kattakkua. Korkan rannat ühteüttäkkiä. Kukot pangua lissalla i paistakkua kiuguašša. Šüögiä tervehüökši! Kniigua müöt' H. ja P. Virtaranta Karjalan kieltä ja kansan kulttuuria, 1990. Vastua küžümükših: 1. Müttüöštä jauhošta pidäü paistua korkat hienoh juablokkapiiruah? 2. Kuin pidäü varuštua juablokašta šiämi? 3. Millä pidäü voidua valmehet piiruat? 4. Kuin luajitah tahakšen marjapiiruah varoin? 5. Kuin varuššetah marjat piiruan šiämekši? 6. Müttüöštä jauhošta paissetah korkat gribakukkoh? 7. Müttüzistä griboista luajitah šiämen? q Avaimet! Luve šananpolvi. Emändä on künžilöistä külläne. Kuin duumaičet, mintän rahvaš näin šanotah? 41