Время читать и говорить по-карельски

Konža kopitat kodih päin, niin päiväne paistau ägiešti, ruvetah puarmat purekšimah. Koissa kohti ottuačet puhaštamah marjoida. Hüvä, kuin buabo paistau kakkarua, voit marjašta luadie painienda: šurvuo marjua i ših panna maiduo i kuoretta. Ka i mürgina valmiš! Vešma hüvä painien on mančikašta, а mussikašta on vešma šoma. Kežän aloh kerätäh kaikenmuošta marjua. Augiella marjat ollah magiemmat, a pimeiköššä vedövemmät da järiemmät. Buola i karbalo küpšetäh müöhemmä, kuin mussikka i vavarno. Karbaluo kerätäh šügüžüllä. Pakkazella purdu karbalo on magiembi. Talvella keitetäh kiiselie karbalošta. Gribameččāzet ollah tuttavat küläläzillä. Kangahalla kažvau mokočču. Bilbo edähädä nägüü, i huabagriballa on soma ružova piälakka. Keldapööööne peittüü logah, et kerdah niä. Koivikossa löüdüü koivugribua. Riižikät peitteliečetāh heiniköššä meččārannalla. Kaikkie mielehembi on löüdiä valgiedagribua. Sieneh käüvväh jo kežälopušša da šügüžüllä. Ludmila Barhatova Vaštua küžümükžih: 1. Midä varustau talveksi hüvä emändä? 2. Midä tiedäü hüvä meõõäniekkä? 3. Konža marjaniekat lähtietäh marjah? 4. Midä varuššetah marjašta šüödäväkši kakkaranke? 5. Konža ruvetah keriämäh karbaluo? 6. Mütüttä gribua kažvau mecissä? 7. Konža ruvetah käümäh sieneh? Avaimet! 49