Время читать и говорить по-карельски

10. Luve, kuin kirjutti karielazin kodih näh Suomen matkustaja Teodor Schvindt, kumbane oli tverin karielazin kulissa vuodena 1882. Karielazin talošša Harvat ollah ne karielazet kiilat, kumbazissa ei ole taloloin ieššä nuorda lehtipuuda kažvamašša. Kun näinä puut ollah korgiekši kažvannuot, lieu karielan külä somaksi šuorinnun. Jogohizešša täüdeläzeššä talošša, žemmuozešša, kumbane täh šuat on ollut, toko on kakši puolda: pertipuoli da tanhuopuoli. Endizellä aigua kaikki katokšet oldih ollella katettu. Nüt on pertipuoli lauvoilla katettu, vain tanhuon katokšet rigeneh ollah olgihizet. Kun olemma talon pihalla, niin voičemma kahteh rukah piäššä huonehih: sinčon oven kautti pordahie müöt dai tanhuon verejän kautti noužemma sinčoh. Hebozet lažetamma, viemmä tanhuoh, šivomma šoimeh i jätämmä ne šinne, a iče kačahamma ümbäri. Seinät on luajittu hiržilöistä, vain ragoloista nägüü päivän valgie. Šiämeššä tanhuošša šeiniä vaš on šeizatettu liävä lambahilla varoin. Liävän kohašša on tanhuon töine peräverejä, kumbazešta vejetäh tuahta pellolla da lambahie laškietah pihalla. Noužemma tanhuon pordahie müöt matkalauvoilla. Matkalauvoilda voičemma piäššä sinčoh i toizuanne päin sarainiekoilla. Tiäldä laškietah heinät tanhuoh, šiidä tiälä šäilütetäh piharuadoh varoin kaikenmuozie azeida. Tiälä voit nähä ollešta varuššettuo kananpežuo. Saruahinoilda voit piäššä tagapordahie müöt tagaverejillä. Tagapordahat on leviet i lujat, niidä müöt voit ajua hebozella heininke saruahinoilla. Avuamma matkalauvoin toizešša piäššä olevan oven, harpuamma künnükšeldä sinčoh. Uglašša pertin šeiniä vaš on kravatti. Lattiella šeinän luona šeizou vezipuine. Sinčošša on ainova pieni ikkunane. On neliä ovie i kahet pordahat. 54