Время читать и говорить по-карельски

Oviloista piäžet aittah, pertih, tanhuoh i pihalla. Pordahie müöt nouššah aitan, sinčon i pertin piällä. Tiälä šäilütetäh tuohta, niindä da pelvašpučkie, naizin ruadokaiuloida. Mänemmä pertih. Ovi on madala, pidäü kükistüü aštuošša künnükšeštä piāličči. Heitämmä šuapkan piäštä, kolmičči rissimmä Silmät i kumardelemma paraššopešša olevilla jumalazilla, ennen kuin šanomma tervehüttä talon eläjillä. Šiidä šanomma: ”Tervehenägö elättä?” — ”Ka tervehenä! Kuinbua iče?” — vaššatah toko. ”Istuo, ristikanža,” — šanou izändä. Šiidä, kuin olemma laučalla istuočennuot, da pagina on alottuačennun, izännät pannah samvuaran. Tällä aigua voičemma kaččuo pertin šiämüštiä. Ikkunua on kakši oččašeināššā i üksi kül’gišeinäššä. Šoppišeinäššä harvah missä on üksi ikkuna. Kiugua, kumbane on oven da soppiseinän uglašša, on ženže šuurehune, kuin meilä vanhoissa taloloissa. Kiuguanšuu on šoppeh päin, missä emännät emännöijäh. Kiuguan luona oveh päin on levie i madala karžinlauda. Kun žen noššetah avauduu pertinalušta ili karžina, kumbazešša pietäh juablokkoida da muuda einehtä. Karžinah piäššäh pordahie müöten, že on ühen levehüne, kuin perti, vain on pimie, konža karžinlauda on Salvattu. Karžinlauvalda nouššah kiuguanpiälüššällä, kumbane on levie, lämmin i šidä pietäh magaušijana. Kiuguanpiälüššäldä nouššah vielä ülemrnä palatilla, missä voit muata. Šopešša šeizou madala škuappa, kumbazešša pietäh šüömistä päiväksi. Seinällä riputah palčazet. Pal'čazilla pietäh ašteida: padazie, purdiloloida, malTazie, laudazie. Oven luona on suuri puine ili korvo, ülähädä rippuu nuoralla käziaštie, kumbazešša nagole on čistoida vettä käzih i Silmih varoin. LJfči kūl’gi- da oččašeinān on leviet laučat. Paraššopešša laučan ieššä on stola, a žen luona skammi. Šeinäuglašša ülemmä lauččoida on jumalakoda. Ülen keühänä pietäh šidä taluo, kumbazešša ei oliš paraššopešša kolmie šuurda jumalua. Näidä kodi-jumalazie kumardelou karielane 55