Время читать и говорить по-карельски

Kuin karielazet piävüttih Tverin mualla Ammuzesta aigua šuomi-ugrilazet rahvas elettih Tverin mualla. Historikat kirjutetah, što ennen slav’anskoiloida rahvahie elettih rahvas, kumbazie šanottih vessi, mefa, čuudi. Kuin tuldih slav'anat lämminrannašta päin, niin nämä rahvas eissllttih vilurandah. 12. vuožišualla Luadogan järven laškurannalla i edemmä pohjah päin eli rahvas, kummasta kučuttih korela. Rahvahalla oli oma kieli, omat tavat, oma kultura. Vuodena 1227 Novgorodan kniäzi Jarosiav Vsevolodič rubei rissittämäh karielazie. HilTakkazeh karielazet otettih uuven vieron, no vielä kodvan vierittih vanhoida jumaloida. 13. vuožišualla švedoilla da vemäläzillä keškenāh alottuači suuri tora karielazin mualoin tuačči. Moni kerdua hüö torattih i juattih šidä muada. Vuodena 1323 Viipurin i laškurannan otettih švedat, a noužurannan otti Novgoroda. Luadogan rannalla oli kiieposti i žen luona linna Korela. Enžimmäzet pagolazet lähtei elämäh Veniäilä. No sillä kerdua ei ollun äijä uidijua, voičči piettüö Koreian luona. Vuodena 1580 švedat tuaš alotettih voinan i heilä šai kiskuo Koreian linna. Šiidä, vuodena 1617 Stolbovan dogovorua müöt kaikki noužurannnan karielazin muat i Koreian linna jiädih švedoilla käzih. Švedat noššettih vešma äijäldi nualogat, kaikilla karielazilla kiellettih pravoslaunoin vieron. Pidi ottua vieras luteranskoi viero. Karielazet perehineh hebozilla, otettih kerällä lehmät i ruvettih uidimah pagoh Veniäilä. Veniäilä karielazie priimittih, annettih muada i dengua. Čuari elännäkši ando karielazilla muada Novgorodan, Tverin, Jaroslavlan, Smolenskan i Kalugan luona. Kaikkie šuurembi ühüš piädü Tverin luoh Biežečkoin mualla. Nämä muat oldih šilloin rahvahattomat: eläjät kuoldih nälgäh, morušta, da voina- aigah litvanke tapettih äijän rahvašta. Edizeh karielazet oldih 66