Время читать и говорить по-карельски

PEREH Pereheh näh on mieleh paissa. Jogohine oli lapsena i muistau buabon šuarnat. Muistau, kuin tuatonkeh ali vellenkeh čurizi hebozella, muamonkeh kävi marjah. Muistau, kuin hüvä oli jalgeuduo pühänäpiänä piirain duuhušta. Pereheššä meidä nagole vuotetah i šuatah. Ka mintän rubiemma pagizemah pereheh näh. Nämä šanat pidäü tiediä omahizet: rodnat, šuuret rodnat, vähäldi rodnat, lähine rodna, edähine rodna; vanhemmat: tuatto (tätä, papa), muamo (mamma, mama), diedo (dedo), buabo (babo), prabuabo, pradiedo, rodi telat; lapšet: poiga, tütär, ottopoiga, ottotütär, vunukka (poijan poiga, tüttären poiga, poijan tütär, tüttären tütär); velli, čikko (nuorembi, keškimmäne, vanhembi; rodnoi, dvoirodnoi, troirodnoi), diädö, tota, plemännikkä; armahuš: armaš, mielehine, mieleššäpiettävä, vara; brihaštua, tütöštiä, šuata, armaštua, armaššella, mieldüö, mieldüööie, ožauduo, vaššata, löüdiä; armahuš, oža, ožattomuš; ožakaš, ožattoma; suadiba: andilaš (moržien), šulahane, nuoret, suata, suatto, suad'boveh; venčafata, kolča; naija, naittua, männä miehellä, ottua miehellä, tüöndiä suatot, suataija (kozita), lähtie venčalla, venčaiččiečie, kizata suadibua; pereh: perehüš, pereh (suuri, pieni, bohatta, keühä, ožakaš, ožatoin), mužikka, naine (muččo), emändä, izändä, akka, ukko, anoppi, appi, muatko, buatko, vävü, kodavävü, minnä, küdü, nado; 7