Время читать и говорить по-карельски

kakši-kolme päiviä, šiidä rubeimma paremmin maltamah ktiläläzie. Šielä monet šanat ei olla žemmuozet, kuin meilä. Olima talon miehenke üheššä kaččomašša ümbärüštiä. Tolmačču on šola, kirikkökiilä. Vilurannašša on šoma meõikkö peskugoralla, kummasta küläššä kučutah gora. Šielä on hiiva gulaija. Ümbäri pravlenjašta on šoma koivikko. Muiten iimbärüš on kuiva, šielä eigo oie järvie, eigo ole jogie. Külän luona on meččā, ei pie viikkuo kopittua. Olima goralla gulaimašša nuorenke brihanke Jürgi Orlovanke jamščikan talošta. Üheldä brihalda oššin Nastasja Tolmačevskoin luadiman kniigan. Hiän on endizen diekkunan tütär, oli rahvahanškolan opaštajana, nüt eläü Tverissä. Jälgimäzenä pühänäpiänä mieleheldi aijan viettimä külän tüttölöinke. Üksi tüttö, kummasta kučuttih Anušakši, ülen tahto tunnuštuačie miunke. Toizie külän tüttölöidä kučuttih rigenemmä Anuša, Palaga, Daša, Iro, Duna, vielä rigenemmä — Maša. Tänä päivänä 28.06. olin diekkunalda ottamašša iihtä veniälästä historijan kniigua, kumbazešša pidi olla tiedo, konža karielazet tänne oldih tulluot. Vain diekkunua ei ollun koissa, hiän oli männün Dolguanovah pruazniekalla. Issuin da pagizin kakši čuasuo hänen talošša. Šielä oli mieleh olla, kuin paistih karielakši emändä tüttärinke. Emändä oli Grigorij Vvedenskoin minna, žen, kumbane kiändi Matfein Jevangelin karielakši. Šuovattana 29.06. šain kaikenmuosta tieduo, kävelin ühen ukon luoh, kumbane oli meččāmieš. Hänellä oli hukanraudua, kumbazilla püvdi kaikki hukat ümbärükšen küüstä (kondieda harvah on nähtü Tolmačušša). Hiän saneli, kuin mečāštāū. Šiidä vielä šain virta da muuda. Olin pappilissonke gulaimašša. Suurinan tütöldä šain muissokši kadajaokšazen kolčazen — а hiän miulda. Pühänäpiänä kävi Kusti kirikköh, a miula niin ülen tahotti muata, ei šuanun männä, hot briha Jürgi kučču. Ülen aivoin männäh kirikköh, huomnekšella 5-6 čuasun aigah, nin unipöhlöt ei vet kirikön kelluo kuulla. 71