Время читать и говорить по-карельски

01.07. läksin Jakku Orlovan podvodalla, kahelia hebozella, Ruamenih päin. Kiändi Ludmila Gromova V. Alavan kniigua müöt' Kuin mie olin Tverin Karielašša kežällä 1895. Vaštua küžümükših: 1. Midä uutta tiijuššit Tolmaččuh näh? 2. Müttüzie kniigoida voičči löiidiä karielazilda šielä? 3. Min Šai lahjakši V. Alava Suurinan tütöldä? 4. Kunne läksi Tolmačušta V. Alava? 3 Avaimet! ДДЕИЯИИБДВаВИСЙКДДДСДДВИЕДДВДД ļļgддзя ддддадвеяЕЯЕя езвевезиддядазвеясвгдсаяаи 5. Luve šanonda. Šano, konža karielazet tuldih Tresnah i Viiškalla? Miän juuret Enžimmäzet karielazet perehet tuldih Tresnah i Viiškalla vuodena 1633. Ne oldih perehet: Hutut, Bömit, Kidžut, Hatat. Midä ruattih karielazet, kuin tuldih näih paikkoih? Tiälä oli äijä meččiā, i karielazet ruvettih poltamah puuloista hiildä i jötkie, šiidä luajittih skipiduarua i kanifolie. Mahettih luadie puuhista aštieda, bobuo, regie i muuda. Niin Tresnan lähellä Viiškalla oldih Zavodapellolla ”zavodazet”, missä jötkie i ruvašta kanifolie luajittih. Vielä i nüt šanotah: ” Tartu kuin Tresnan ruga! ” Velkoiküliä karielazet šanotah ” Padakülä ”, žentän što šielä luajitah šavešta aštieda. Jogo pereheššä oli kakši lehmiä, a kumbazissa i neliä. Piettih karielazet i lammašta, hevošta. Peldoloilla külvettih 72