Время читать и говорить по-карельски

4. Tverin randa on bohatta merillä. Karielazet šuatah meččiā, tietäh, midä meččā andau ristikanžalla. Lugekkua nämä kaksi šanondua, šiidä šanokkua, midä mahettih luadie miän diedot tuohesta da jukkoloista. Midä luajittih tuohesta Edizeh tuohen puušta kissotah. Šiidä luajitah tuohešta kesselie gribah käüveššä, luapottie, šuolavakkazie i košel'koida. Košel'kan toko riputetah vtiöllä niittiässä, a šinne pannah sierazen da tammihizen labien. Luapottiloissa ennen käveldih rahvaš. Luapottie ken pidi, že iče luadi. Šuolavakkazie niidä mie muissan, meilä eliässä že kaikki oli. Tuohešta mahettih jogo talošša luadie. P. F. Smorodovan šanondua müöt' kirjutti G. N. Makarov Puasinkoissa. (Kniigua müöiObrazci kare(skoi reci) Vakkazet Talvella mie mostinua da vakasta luajin. Kuin jukkuo šuau varuštua da tuuva, niin talvešša äijän luajit. Jukkopuu on pedäjä, vain čurkiksi pilittü. Pedäjän valličet šuondeikolda ali ünnäh šuošta, hienošilozen, oigien. Ülen ložie eu htivä. Kežällä kuin tulou šuaha jukkopuuda, niin panet haudah, vedeh, što ei kuivaiš. Kuivašta ei šua kiskuo, že vain päriekši mänöü. Kuin kaikki kissot, pidäü ottua listie lissit, kohennella veičellā, što oldaiš ne ühenlevehüöt. Šiidä lattien püühit, levität neliä listiedä poikki lattiešta, a toizet neliä ūlči lattien niillä šiämeh, štobi oiš pletittü. Že lienöü pohja. Pohjan rannat lümmüttelet üläh i rubiet randoida plettimäh, min korgehune pidäü mostina. Šiidä panet opuškan kaidazista listehüzistä. Marjavakkazet ollah kosinkat, niidä kosinkakši pletit. S. J. Volkovan šanondua müöt kirjutti А. A. Befakov v. 1945 Juablokan küläššä (Kniigua müöt Obrazci kareiskoi reči) 90